sales@ertuki.fi

Balsa

Balsa on ekologinen materiaali, jota käytetään edistyneissä komposiittirakenteissa

Balsapuu on kaikista puumateriaaleista huokoisinta, tiheydeltään 60-200 kg kuutiometriltä eli huomattavasti kevyempää kuin vaikkapa haapa tai suomalainen mäntypuu (370-550 kg/m3). Tiheyteensä nähden balsa on kuitenkin huomattavan lujaa, mikä tekee siitä sopivan materiaalin kaikkeen, missä vaatimuksina ovat lujuus ja keveys. Balsa on myös ekologinen materiaali. Balsapuu kasvaa luonnonvaraisena ja viljeltynä Etelä- ja Keski-Amerikassa sekä viljeltynä Afrikassa ja Aasiassa. Equadorissa tuotetaan 95 % maailmassa myytävästä balsapuusta.

8000 km merimatka balsalautalla

Tyynenmeren kaakkoisrannikolla eläneet intiaanit rakensivat balsasta uppoamattomia lauttoja kalastustarkoituksiin. Espanjalaiset nimesivät puun käyttötarkoituksen mukaan: espanjaksi balsa tarkoittaa lauttaa. Vuonna 1947 norjalainen tutkimusmatkailija Thor Heyerdahl purjehti balsapuisella Kon Tiki -lautallaan 8000 km Tyynenmeren poikki todistaakseen, että Polynesia on ollut mahdollista asuttaa Etelä-Amerikasta käsin.

Sandwich-rakenteiden ydinmateriaali

Balsapuu on hyvin nopeakasvuinen puu, joka kasvaa ensimmäisten kahden vuoden aikana 4-6 metriä korkeaksi ja 30-metriseksi 10-15 vuodessa. 6-10-vuotiaana balsapuu on kypsä kaadettavaksi. Balsa kuuluu malvakasveihin. Tieteelliseltä nimeltään se on Ochroma pyramidale.

Balsa on erinomainen materiaali sandwich-rakenteiden täyteaineeksi. Sandwich-rakenteissa on yleensä kaksi veto- ja puristuslujuudeltaan lujaa kuorikerrosta ja niiden välissä kevyt kerros, joka pitää rakenteen muodossaan. Esimerkiksi monet nykyaikaisten lentokoneiden osat on tehty sandvich-rakenteella, jossa komposiittimateriaalikerrosten välissä on vaahtomuovi. Myös balsaa käytetään edelleen.

Mosquito-hävittäjän valmistuksessa käytettiin vähän metalleja ja paljon balsaa

Balsan käyttö lentokoneiden rakennusmateriaalina alkoi toisen maailmansodan aikana, kun Iso-Britannian ilmavoimat tarvitsi nopean hävittäjä-pommittajan. Sota aiheutti pulaa metalleista ja varsinkin alumiinista, joten de Havillandin tehtailla keksittiin käyttää siellä juuri kehitettyä rakennusmenetelmää, jossa balsakerrokset puristettiin muista puulajeista koostuvien kerrosten kanssa muotoon betonimuoteissa. Tällä menetelmällä rakennettiin 7781 kappaletta de Havilland D.H.98 Mosquitoa, joka oli kaksimoottorinen, erittäin nopea, kevyt sekä hyvin monikäyttöinen lentokone. Runko syntyi kahdesta puolikkaasta ja metallisia rakenneosia oli yhteensä vain 130 kg, kun koneen tyhjäpaino oli 6000 kg. Mosquitoa käytettiin hävittäjä-pommittajana, yöhävittäjänä, tiedustelukoneena, pommikoneena ja kuljetuskoneena. Sen suurin lentonopeus oli 612 km/h, enemmän kuin vihollisen hävittäjäkoneilla, minkä vuoksi se ei tarvinnut lainkaan aseistusta puolustusta varten. Lentomatka oli 2400 km.

Balsa soveltuu moneen käyttötarkoitukseen

Balsa on myös suosittu lennokkien ja uistinten materiaali. Balsaa on käytetty materiaalina myös suksia, surffilautoja, veneitä, vesilentokoneiden kellukkeita, pakkauksia ja tuulivoimaloiden siipiä rakennettaessa sekä hienolaatuista paperia valmistettaessa. Balsa on helposti työstettävä puumateriaali, joka voidaan päällystää lujemmalla puuviilulla, lasikuidulla, hiilikuidulla tai melkein millä tahansa liimattavalla materiaalilla. Liimaus on ainoa tapa kiinnittää balsaa muihin materiaaleihin, koska esimerkiksi ruuvit ja naulat eivät balsassa pidä.